Perinteisellä kevään hiihto ja laskettelu reissulla meitä oli mukana 20 seuramme jäsentä. Maja paikaksi oli varattu kaksi kymmenen hengen mökkiä Immel mökeiltä, Levi keskuksesta n. kilometri. Hiihtämään pääsi mökinpihasta niin Mertisenkaltion suuntaan kuin Levi keskukselle päinkin.
Viikko oli säitten osalta mitä mahtavin ja ladut loistokunnossa. Hiihtelimme ja laskettelimme myös Ylläksellä ja Äkäslompolon puolella. Myös Pallakselta tunturin yli Vuotispirtille osa porukasta hiihteli. Oman kuntonsa mukaan jokainen käveli, hiihteli tai lasketteli.
Toivokaamme ensivuonna myös lähtijöitä niin paljon että reissun voisi toteuttaa.
Kiitos kaikille mukana olijoille mukavasta reissusta.
Arja
Päivää voi viettää myös Issikkavaelluksella.
Keskiviikko 10.4.2013
Muiden suunnatessa hiihtoladulle ja rinteeseen, minä tein jotain sellaista mitä en koskaan aiemmin. Aurinko paistoi upeasti ja hevoset ovat aina olleet lähellä minua, mutta en koskaan ole islanninhevosella käynyt vaeltamassa. Ja nyt oli luvassa vielä upeita tunturimaisemia! Islanninhevostalli Lapin Saaga sijaitsee muutaman kilometrin päässä eturinteiltä ja sinne oli suunta. Tallin pihalla vastassa oli ihana lauma islanninhevosia. Sieltä meille oli valittu hevoset valmiiksi, itse sain Jöra-nimisen tamman. Kaunis, pieni hevonen! Keväinen sää oli saanut hevoset vaihtamaan karvaa, ja irtokarvaa riittikin ihan kotiin asti vietäväksi. Maastoon retkelle meitä lähti oppaan lisäksi viisi ratsastajaa. Retkemme suuntautui Sirkka-järven jäälle ja sitä kautta eteenpäin, Levitunturin huomassa. Kaikki ryhmässä olivat enemmän ratsastaneita, joten pääsimme kokeilemaan myös vauhdin riemua. Islanninhevosella on aivan oma askellaji, töltti, jota menimme pitkiä pätkiä. Kokemus oli aivan upea, aivan sanoinkuvaamatonta. Takaisinpäin tullessa silmissä näkyi Levitunturi, Pyhätunturi, Kätkätunturi, sekä Olos ja Pallas, niin onhan se vain niin upeaa tällaiselle tasaisella maalla kasvaneelle toista kertaa pohjoisessa olevalle naisihmiselle! Tallille palatessa ja hevosten huollon jälkeen olikin aika nauttia pienet eväät, ja kiittää hienosta ja ikimuistoisesta kokemuksesta! Tällaista voin lämpimästi suositella kaikille, myös vähemmän ratsastaneille, koska hevoset olivat äärimmäisen kilttejä koko ajan.
Tämä löytyi paikan internet-sivuilta, mutta pukee hyvin sanoiksi niin minun, ja varmasti monen muun, ajatukset tästä päivästä:
”Silmiä hivelevä tunturimaisema kohoaa korkeuksiin Lapin raikkaassa aamussa. Lapin kaunis luonto, lumivaipassaan huojuvat puut ja tunturin maaginen hiljaisuus valtaavat mielen ja saavat arjen unohtumaan. On vain koskematon erämaa, omat sisimmät ajatukset ja tämä ihana hetki. Hiljaisuuden keskellä kuuluu hevosten kavioiden kopse, hengitys ja hirnahdukset, kun ne juttelevat toisilleen. Tulee tunne, että kuulun tähän laumaan, tähän luontoon. Haluaisin hetken pysähtyvän ja tämän tunteen jatkuvan… Paluu arkeen koittaa kuitenkin, mutta tiedän että tänne palaan vielä takaisin”
http://www.lapinsaaga.fi/index.php?page=101&lang=1
Taina Mäkeläinen