Syyskuun kotiseutukävelyn teimme Virtakiveen. Jätimme autot Virtakiven saunalle ja patikoimme aluksi vierassataman grillipaikalle, jossa paistoimme makkarat ja söimme eväitämme. Keräsimme siis energiaa ennen kävelyä Hirvelän kotisatamaan ja takaisin. Grillipaikalta ihailimme, ja jotkut kuvasivatkin, alueella asustelevaa harmaahaikaraa. Se lienee ollut yksilö, jolle on annettu nimeksi Urho. Urho oli urhokas eikä lähtenyt pakoon, vaan poseerasi kuvaajille, mutta sen kumppania ei näkynyt eikä kuulunut. Monet meistä kävivät katsomassa Pakanavuoren kylkeen tehtyjä kalliomaalauksia ja reippaimmat kiipesivät peräti Pakanvuoren laelle maisemia ihailemaan.
Virtakivesta jatkoimme joen rantaa seurailevaa tietä Hirvelän kotisatamaan. Se oli hiljainen, sillä meidän lisäksemme siellä oli vain jokunen pelastuslaitoksen sukeltaja harjoittelemassa. Veneet odottivat hiljaisina laitureissa talvisäilöön siirtoa. Sää oli suotuisa (ei satanut), maisemat kauniita ja seura mukavaa. Kaikki oli siis kohdallaan. Onneksi meillä on kaunis Kymijokemme!
Vastaa